Teräs: hyvät, pahat ja ratkaisut

Teräksen maailmanlaajuinen kulutus on lähes 2 miljardia tonnia vuodessa, minkä ennustetaan ennustetaan kasvavan 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä johtuen väestönkasvusta ja kaupungistumisesta. Terästä käytetään myös kaikissa Cargotecin lastin- ja kuormankäsittelylaitteissa.

"Tyypillinen Cargotecin kone on noin 70 prosenttia terästä", sanoo Anna Kawecka, toimitusketjun vastuullisuuskehityspäällikkö Cargoteciin kuuluvalla Hiabilla. ”Suurin osa käytetään laitteiden teräsrakenteissa, mutta myös käyttämämme hydrauliikka ja muut komponentit ovat osittain terästä. Se on ehdottomasti meille tärkeä materiaali."

Teräksen suosiolle monia syitä.

"Teräs on erittäin kestävää ja vahvaa, mikä antaa sille pitkän elinkaaren: keskimäärin 75 vuotta", toteaa Thomas Hörnfeldt, teräsvalmistaja SSAB:n vastuullisen liiketoiminnan johtaja. "Terästä voidaan myös kierrättää lähes loputtomiin, ja sen kierrätysaste on maailmanlaajuisesti erittäin korkea."

Käytettävissä olevan teräksen kierrätysaste on tosiaan noin 90 prosenttia, mutta vain noin 25-30 prosenttia kaikesta tuotetusta teräksestä tehdään lopulta kierrätetystä teräksestä. Tämä johtuu siitä, että vaikka kierrätettävän teräksen määrän odotetaan kasvavan, se ei pysy kulutuksen kasvun mukana. Tässä palataan kestävyyteen: 75 vuoden keskimääräisen elinkaaren ansiosta suurin osa ihmisten valmistamista terästuotteista on edelleen käytössä, eikä sitä siten voida kierrättää. Tämä tarkoittaa, että teräksen raaka-aine, rautamalmi, on jatkossakin avainasemassa teräksen valmistuksessa.

Teräksen päästöjä torjumasssa

Rautamalmista valmistetun teräksen käytöllä on haittapuoli: kasvihuonekaasupäästöt. Terästeollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 7-9 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa siitä, että terästä tuotetaan valtavia määriä ja siitä, että tähän tuotantoon käytetään fossiilisia polttoaineita ja hiiltä. Cargotecin hiilijalanjäljessäkin teräsrakenteet edustivat 43 prosenttia kaikista toimitusketjun päästöistä vuonna 2022. Yksi tapa pienentää teräksen päästöjä on vähentää sen käyttöä.

"Olemme Hiabilla jo pystyneet vähentämään joidenkin nostureidemme painoa siirtymällä käyttämään pienempiä määriä vahvempaa terästä", Kawecka sanoo. ”Uudemmissa raskaissa nostureissa on aiempaa pienemmät rungot, mikä mahdollistaa niiden asentamisen pienempiin kuorma-autoihin, jotka kuluttavat vähemmän dieseliä. Tämä on ihanteellista asiakkaillemme sekä ympäristö- että taloudellisesta näkökulmasta."

”Kalmarin laitteet sen sijaan on tehty nostamaan raskaita esineitä, kuten rahtikontteja. Tämä tarkoittaa, että meidän on käytettävä raskaita materiaaleja, jotta koneet pysyvät paikoillaan”, kertoo Marjolein Koopman, Cargoteciin kuuluvan Kalmarin vastuullisen hankinnan johtaja. ”Sen lisäksi, että vähennämme teräksen määrää laitteiden keventämiseksi, keskitymme vaihtoehtoisten vähähiilisten materiaalien löytämiseen. Yksi vaihtoehto voisi olla jalostamattomien, luonnostaan ​​raskaiden materiaalien, kuten kiven, käyttäminen vastapainona joissakin laitteissamme, teräksen sijaan.”

Myös Kalmariin kuuluva Bromma käyttää kevyttä muotoilua ja vähähiilisiä materiaaleja pienentääkseen kuuluisan levittimensä hiilijalanjälkeä. Kaikki kolme - Hiab, Kalmar ja Bromma - aikovat suunnitella nykyisiä laitteitaan uudelleen, jotta niitä voidaan tulevaisuudessa rakentaa uusilla, vaihtoehtoisilla materiaaleilla. Lisäksi tulevat laitteet suunnitellaan tavalla, joka vaatii vähemmän terästä.

Tulevaisuus on fossiiliton

Toinen tapa vähentää teräksen päästöjä on löytää parempia tapoja valmistaa sitä. Cargotecin perimmäisenä tavoitteena on saada käyttöönsä täysin fossiilitonta terästä varhaisessa vaiheessa, ja olemmekin tehneet yhteistyötä SSAB:n kanssa tuodaksemme tämän uraauurtavan tuotteen alallemme. Hiab esitteli maailman ensimmäisen osittain fossiilittomasta teräksestä valmistetun koukkulaitteen vuonna 2022, ja Bromma suunnittelee valmistavansa ensimmäisen samasta teräksestä valmistetun levittimen prototyypin vuonna 2024.

"SSAB:n fossiilittoman suorapelkistetyn raudan Hybrit-demotehtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2026, minkä ansiosta voimme alkaa valmistaa fossiilitonta terästä teollisessa mittakaavassa", sanoo Thomas Hörnfeldt. ”Vaikka odotus saattaa tuntua pitkältä, tämän tuotteen markkinoille tuominen tapahtuu itse asiassa melko nopeasti, kun otetaan huomioon, kuinka paljon tutkimusta ja pilotteja uuteen teknologiaan tarvitaan. Tuote on ainutlaatuinen, koska tällaista ei ole tehty koskaan aiemmin, ja olemme melko ylpeitä näinkin nopeasta edistymisestä.”

"Fossiiliton teräs on avainasemassa toimitusketjumme päästöjen vähentämisessä, ja odotamme kovasti sen tulemista laajemmin saataville", Anna Kawecka sanoo. ”Samalla tutkimme tietenkin myös muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi Hiabin tapauksessa pelkästään lisäämällä kierrätetyn teräksen määrää voimme vähentää teräksestä johtuvia toimitusketjun päästöjä 50 prosenttia. Ratkaisuja on monia, ja haluamme löytää niistä parhaat."